Paavo Tikkanen – suomenkielisen lehdistön avainhahmo 1800-luvulla / Itsenäisyys100

Paavo Tikkanen syntyi Kiuruveden Hingunniemessä vauraaseen talonpoikaisperheeseen 2.3.1823. Hänet tunnetaan lehtimiehenä, tiedemiehenä ja suomalaisuusmiehenä, eritoten Suometar-lehden päätoimittajana vuosina 1847–1850 sekä 1856-1864. Näiden lisäksi hän kirjoitti runoja ja toimi kääntäjänä. Häntä on myös luonnehdittu yhdeksi Suomen sananvapauden sankariksi.

Opiskelut

Vanhemmat laittoivat Paavon opiskelemaan ensiksi Kuopion triviaalikouluun vuonna 1831. Opinnot jatkuivat siellä vuoteen 1838 saakka, jonka jälkeen hän pääsi Porvoon Lukioon, missä hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1841. Paavon opintojen tie jatkui kohti Helsingin yliopistoa, jossa hänet vihittiin Maisteriksi 22.6.1847. Vielä vuonna 1860 hän saavutti historiallis-tieteiden tohtorin arvon.

Kohti Suometarta

Jo nuorena ylioppilaana Paavo oli kiinnostunut kirjailijan toimesta ja alkoi harjoittamaan kirjailijan ammattia. Talonpoikaistaustainen Paavo tiesi, että suomen kieltä esiintyi harvakseltaan kirjallisuudessa tavallisen kansan keskuudessa, joten hän alkoi muutamien toveriensa kanssa toimittamaan kansalle lukemista.

Suomessa ei ilmestynyt omalla kansankielellä sanomalehtiä, mikä vaikeutti kansan tiedon saamista. Tikkanen näki tämän ongelman ja perusti kolmen muun henkilön kanssa ensimmäisen suomenkielisen lehden, Suomettaren vuonna 1847. Se sai vasta ilmestyneenä melko suuren lukijakunnan, joka kasvoi vuosien vieriessä.

Vaikutus

Koska Suometar oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, ei sen vaikutusta ja merkitystä voi kiistää, ei varsinkaan päätoimittaja Tikkasen. Hän toi kansalle esille hänen näkemänsä puutteet, ja Tikkasella kerrotaan olleen tarkka käytännöllinen äly. Hän antoi kansalle paljon helppoja sekä hyödyllisiä taloudellisia neuvoja. Tikkanen taisteli erittäin ankarasti suomen kielen oikeuksien puolesta vastustaen niitä epäkohtia, joita ruotsin kielen asema oli aiheuttanut. Tikkanen oli myös merkittävä suomen kielen kehittäjä. Hänen keksimiään sanoja ovat esim. ilmiö, luento, mielipide, teollisuus, tilasto ja valtio. Suomettaren on katsottu edistäneen kansan sivistystä ja valtiollista kasvatusta.

Viimeiset vaiheet

Suometar-lehti joutui taloudellisiin vaikeuksiin kilpailevien lehtien tultua markkinoille ja vuonna 1866 lehden toiminta loppui. Paavo Tikkanen ei enää tässä vaiheessa ollut lehden päätoimittaja. Hän toimi vielä 1868 perustetun Uuden Suomettaren avustajana, mutta nämä tehtävät olivat viimeisiä hänen lehtimiesurallaan. Yksityiselämässäkin oli paljon vaikeuksia. Tikkasen puoliso kuoli 1857, ja seuraavana vuonna tulipalo tuhosi perheen kodin. Tämän jälkeen hän toimi muun muassa asianajajana, kunnes sairaus mursi hänen voimansa ja hän kuoli 7. päivä marraskuuta 1873.

Paavo Tikkasen runo Mietteitä (1845)

Oisi sarvessa satuja,

Lukemista suun sisässä,

Kun ois suu sanoille panna,

Kieli’ koukuilla, kyhätä.

Oisi suussani sanoja,

Alla kielen kertomista.

Oppiva minä olisin,

Kuin saisin opissa olla,

Seisova sepän pajassa

Taikkapa takojan luona.

Vaan minä valitan aina,